aava8-9kk.jpg

Viimeaikoina treeneissä oon huomannut, että melkein kaikissa asioissa perusasioihin palaaminen auttaa. En nyt tarkoita että oltaisiin sorruttu sellaiseen takapuoli edellä puuhun -tapaan, vaan ihan jo ajatuksen tasolla kannattaa miettiä niitä peruspalikoita. Kokonaisuus muodostuu osista. Tämä on jopa kulunut lause, mutta jos tätä ei sisäistä niin onhan se huono juttu.

Aaviksen kanssa meillä on niin noudon kuin ruudunkin kanssa ollut hankaluuksia osien yhdistämisessä. Eilen mietinkin, että tuun palkanneeksi liikaa 90 %-suoritusta, kun se ei kuitenkaan ole 100 %. Ja tästä syystä sen viimeisen askeleen ottaminen on hurjan vaikeaa Aavalle. Oon tuumannut vähän väärin eli näin: "jos palkkaan tihenevän paljon kun ollaan siellä 90 %-tasolla, Aavis varmaan hoksaa tarjota enemmän". Aava näkee varmaan asian näin: "Tästä 90 %-tasosta tulee paljon palkkaa, se lienee lopullinen maali. Kivaa tehä tätä juttua, ei haittaa vaikka tätä näköjään toistetaan paljon." Niimpä niin.

Meillä olisi kuukausi kisaikään. Ei tarvita kuin hyvä suunnitelma ja paljon leikkimistä ajatuksella.