Viime aikoina ollaan pyritty menemään uusille tasoille monissakin liikkeissä. Käytiin Helsingissä ja treenattiin siellä nurtsilla paikallaistumista lintuhäiriössä. Linnut on Aavan mielestä niin kivoja niin kivoja, mutta tässä harjoituksessa pääpointtina oli kuitenkin treenata pitkää välimatkaa ja selkä Aavaan päin kävelemistä. Aava istui hirveen hienosti ja vakaan oloisesti, hän ei tunnu hätkähtävän uusista häiriöistä juurikaan. Mitä nyt vähän tsiikaili lintuja.. Samassa treenissä Aavis oppi tarjoamaan puunkiertoa tooosi kaukaa, jes! 

Tänään venytettiin rajoja lisää. Noudon luovutuksessa on tuottanut haastetta se, että Aavis tulee sivulle niin läheltä mun jalkaa että kapula ei kyllä mahdu mukana. Aavis ei tosin oo tiputtanut kapulaa, mutta se aina joutuu hakemaan mihin kummaan sitä asettuisi. Ja sitten menee hermot ja Aava lähtee juoksentelemaan ja kopittelemaan kapulan kanssa. Tänään pureuduttiin pulmaan naksuttimella. Menin seinän viereen provosoidakseni pulmaa nousemaan esiin. Sain Aavan tiputtamaan kapulan, ja Aavis kyllä lähti hakemaan kalikkaa uudestaan, mutta jos tiputti jälleen niin sit hän kyllä alkoi vaan leikkiä kapulalla ( <3 ). Tehtiin erikseen kapulahengailua, otetta ja paikkaistumista kapulan kanssa. Lopuksi sujui jo paremmin:Aavis tuntui pohtivan mitä tekee kun tuli sivulle kapulan kera. Oon kokenut Aavan kanssa tosi hyödyllisiksi tehdä sellaisia juttuja joissa se vähän turhautuu mutta joutuu ihan ite miettimään. Siitä ne oivallukset sitten syntyy.

Kaukojen m-i -vaihdossa Aavis oli tänään niin taitava. Vahvistin myös erikseen i-s -vaihtoa, jossa ensimmäistä kertaa ikinä Aava teki vaihdon paljon vähemmillä avuilla kuin aiemmin tosi upeasti! Tää oli uus hieno juttu. Lopuksi temppuiltiin vielä kiertoja, tai kerroin Aavikselle että sen kohteen kiertämisen, jonka jo niin pätevästi osaat, nimi on muuten 'kierrä'. 

Aavis menee jo kauheen kivasti maihin lenkillä vaiks etäisyyttä olisi kymmenenkin metriä, hyvä pennukas!